– Muistankohan enää miksi? Puolivahingossa, sanoo Siva Parlar ja nauraa.
Lihattoman kebabin keksineeltä Sivalta on juuri kysytty, miksi hän ryhtyi yrittäjäksi. Tarina lähtee siitä, kun Siva halusi 18-vuotiaana lentäjäksi, mutta hän ei päässyt lääkärintarkastusta läpi. Nuorella Sivalla ei ollut B-suunnitelmaa ja hän oli yrittäjäperheen kasvatti. Yrittäjyys näkyi niin paljon kodin arjessa, että perhe vitsaili olevansa osakeyhtiö.
– Yrittäjyys istui minulle ja ryhdyin yrittäjäksi nopeasti. Mukaudun helposti tilanteisiin, ympäristööni ja muihin, Siva pohtii.
Hän sanoo, ettei vaihtaisi päivääkään. Yrittäjyys ensisijaisesti elämäntapana pelkän työnteon muodon sijaan tulee vahvasti esille puhelinhaastattelussa.
– Mitä muuta tekisin? hän heittää.
Kolme kantavaa vahvuutta yrittäjälle kuin yrittäjälle – eikä mikään niistä liity numeroihin
Siva on toiminut sekä toiminimellä että osakeyhtiössä. Kun hän jatkoi vanhempiensa ravintolaa, työt tuli tehtyä pitkälti yksin. Vegaaniruokien kysynnän kasvusta ja asiakaskäyttäytymisen havainnoista syntyneen Vönerin keksiminen on johtanut yhtiökumppaneihin. Yksinäinen puurtaminen on jäänyt taakse.
Itsevarmasti työhön tarttuvalla Sivalla oli muutama tärkeä toive yhtiökumppanilleen heti alussa. Sanoin hänelle, että teen kaikkea muuta, mutta älä anna minulle numeroita. Älä pistä minua toimistoon kahdeksaksi tunniksi päivässä. Olen parhaimmillani kentällä, Siva painottaa.
Sanoin yhtiökumppanilleni, että teen kaikkea muuta, mutta älä anna minulle numeroita. Älä pistä minua toimistoon kahdeksaksi tunniksi päivässä. Olen parhaimmillani kentällä.
Hänen mielestään on tärkeää, että yrittäjä tunnistaa omat vahvuutensa ja tarpeen mukaan kehittää niitä.
– Täytyy uskaltaa esittää ideoita asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Esimerkiksi koronaviruksen takia asiakaskäyttäytyminen muuttui ja se pakottaa yrityksiä muuttumaan.
Rohkeuden lisäksi avoimuus ja uskaliaisuus ovat auttaneet Sivaa eteenpäin yrittäjänä.
– Kun on uskaltanut avata suunsa ja jutella, on löytynyt paras apu. Asiakkaiden kanssa juttelu auttaa parantamaan omaa tekemistä.
Yrittäjyyden paradoksi vapauttaa toteuttamaan asioita juuri sopivalla tavalla
Vaikka Siva on omistautunut yrittäjyydelleen, hän ei ole välttynyt epäilyksen hetkiltä. Joskus nuorempana hän pohti, tekikö oikean valinnan, kun toisaalla kaverit opiskelivat ja saivat opinahjoista paperit ja tutkinnon.
– Tuli epäröintiä. ”Heistä tulee hienoja virkamiehiä ja minä olen vain ravintoloitsija.” Pitäisikö minun olla tuolla myös?
Epäilykset ovat sittemmin hälvenneet. Yrittäjäksi lähtemisen ja tämän päivän väliin mahtuu 10 vuotta. Miksi Siva on yrittäjä tänään?
– Koska en pystyisi olemaan muuta. Jokainen päivä on erilainen. Nyt parhaillaan perustetaan Vönerille ravintolaa. Tässäkin yksi päivä olin ravintolassa, seuraavana hetkenä palaverissa. Sitten juoksin takaisin ravintolaan. Liikun koko ajan. Se on parasta, toteaa Siva.
Jos olet lääkäri, tiedät olevasi lääkäri. Jos asianajaja, tiedät sen. Yrittäjänä et ole mitään, mutta toisaalta olet kaikki.
Kun haastattelu kääntyy pohdintaan siitä, mitä olisi ollut hyvä ymmärtää yrittäjyydestä jo aiemmin, Siva toteaa, että oppitunteja tulee eteen jatkuvasti. Hänen mukaansa yrittäjyyteen liittyy paradoksi: yrittäjällä ei ole ennalta kuvattua työn sisältöä, mutta samalla hänen harteillaan lepää kaikki.
– Jos olet lääkäri, tiedät olevasi lääkäri. Jos asianajaja, tiedät sen. Yrittäjänä et ole mitään, mutta toisaalta olet kaikki. Olisin halunnut ymmärtää tämän jo aiemmin.
Mikä on viimeinen hyppäys yrittäjyyteen?
Yrittäjyydestä haaveilevalla voi olla jo takaraivossa luova idea ja ehkä myös jo ajatuksia kirjattuna papereille tai tiedostoihin. Silti yrittäjäksi lähteminen voi siirtyä jatkuvasti tulevaisuuteen.
Vastaus viimeiseen hyppäykseen on yksinkertainen: uskallus.
– Olen nähnyt hienoja ideoita ja liiketoimintasuunnitelmia, mutta uskallus on puuttunut. On palo sisällä, mutta puuttuu rohkeus hypätä tuntemattomaan. Se on ymmärrettävää: on vuokrat ja muut laskut maksettavana. Minulle oli etua siitä, että ensimmäinen tilille kilahtanut euro tuli yrittäjyydestä, sanoo Siva.
Luovuuskaan ei Sivan mukaan välttämättä edellytä täysin uuden bisneksen keksimistä. Esimerkkinä hän käyttää omaa alaansa.
– Ravintoloita on miljoonia. Siksi on tärkeää miettiä, miten erotut muista ja miten uudistat alaa ja yritystäsi.
