Olen Iida, Kamupakin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Perustin Kamupakin kolme vuotta sitten saatuani idean tarjota kuluttajille kertakäyttöastioiden sijasta pitkäkäyttöisiä, uudelleenkäytettäviä kierrätettäviä astioita. Vaikka idea ei ole uusi – kertakäyttöroska on tuttu murhe monelle – olimme ensimmäisenä ensimmäisten joukossa markkinoilla rakentamassa ratkaisua tähän haasteeseen.
Olen yrittäjäperheestä. Kuitenkin vahvimman kannusteen Kamupakin perustamiseen sain vakavasta onnettomuudestani ja arvomaailmani pohjalta. Onnettomuuden tuloksena sain aivovamman ja toispuoleisen kasvohalvauksen. Oli myös lähellä etten menettänyt henkeäni. Aivovammoista parantumiseen liittyy aina tietynlaista epävarmuutta, esimerkiksi työkyvyn ja fysiikan palautumiseen liittyen. Kuntouduin pitkään onnettomuusta ja olin onnekas, että pääsin takaisin kiinni elämään.
Haluan näyttää lapselleni sen, että vanhemmuuden ja yrittämisen yhdistäminen on mahdollista.
Onnettomuus pysäytti minut miettimään ehkä ensimmäisen kerran aidosti sitä, mitä halusin elämälläni tehdä. Minulla on aina ollut läheinen suhde Itämereen ja luontoon harrastusteni puolesta, joita ovat surffaus ja kajakointi. Näin myös sitä kautta ylikuluttamisesta johtuvan hälytystilan, jossa ympäristömme on. Onnettomuus oli kuin uusi mahdollisuus, jonka halusin käyttää tekemällä jotain aidosti merkityksellistä ympäristön eteen. Epäonnistuminenkaan ei pelottanut – kukaan ei odottanut minulta mitään, eikä minulla ollut tosiaankaan mitään menetettävää. Tämä ajattelutapa imaisi minut mukaan yrittäjyyteen ja Kamupakiin.
Olen tällä hetkellä äitiyslomalla, joka on samalla ihanaa ja haastavaa. Kamupak on ollut elämäntyöni: viimeisten vuosien aikana olen ajatellut Kamupakia ja yrityksen asioita jatkuvalla syötöllä. Yrittäjyys on minulle enemmän kuin työ, se on elämäntapa ja mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.
Opettelen edelleen tasapainoa kaikkein tärkeimmän tehtäväni eli äitiyden ja yrittäjyyden kanssa välillä (lue: multitaskaamista hallituksen kokousten pitämisen ja leikkiaikojen välillä), mutta onneksi minulla on erinomainen tuuraaja sekä tiimi ja tiedän, että asiat etenevät. Joskus se onnistuu paremmin kuin toisinaan, mutta olen tosi kiitollinen että näiden kahden minän yhdistäminen on Suomessa mahdollista. Haluan myös näyttää lapselleni sen, että vanhemmuuden ja yrittämisen yhdistäminen on mahdollista – vaikka hän ei vielä sitä ehkä ymmärräkään.
Kaikenlaisilla yrittäjillä on merkittävä rooli kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.
Yrittämisessä ja kuntouttamisessa on jotain samaa: vaikka miten yrität parhaasi, tulet ihan varmasti epäonnistumaan. On pakko malttaa ja tehdä myös mokia matkalla. Meidän tiimi sai parhaat (ja hävettävimmät) opit juuri mokien kautta ja niiden kautta löysimme oikean fokuksen. Olemme sitä kautta tajunneet miten tärkeää on kehittää yritystä ja tuotettaan yhdessä asiakkaiden kanssa, puhuen avoimesti yhteistyön odotuksista ja mahdollisuuksista. Puhumista kannattaa oikeastaan harjoittaa ihan kaikkien kanssa: avoimet keskustelut ja palautteen kysyminen ovat johdattaneet meidät mahtaviin tilaisuuksiin esimerkiksi neuvonantajien, yrityksien, uusien työntekijöiden ja sijoittajien kanssa.
Olen aina ajatellut niin, että yrittäjät ovat tämän maailman ongelmanratkaisijoita. Ongelmanratkaisijoilla ei ole tiettyä luonnetta, yrittäjyydestä voi aina rakentaa oman näköistä ja mukauttaa sitä omaan elämäänsä. Kaikkien ei tarvitse perustaa kasvunälkäistä startupia. Kaikenlaisilla yrittäjillä on kuitenkin merkittävä rooli kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Ei ole kysymystä “pitääkö yritysten ja yrittäjien kantaa vastuuta”, on vain kysymys siitä “miten yritykset ja yrittäjät kantavat vastuunsa ihmisistä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta”.
Lue lisää Kamupakista osoitteessa kamupak.fi.
